Verkkokauppaa perustaessa tänä päivänä on edessä melkoinen savotta. Alalla on monenlaisia toimittajia ja kaikilla on paras ratkaisu sinun tarpeisiisi. Ensimmäinen asia on tietysti tietää, minkälaiset oman liiketoiminnan tarpeet verkkokaupalle on, mutta heti perään tuleekin vastaan seuraava tärkeä päätös monen päätöksen sarjassa; nimittäin ostanko avoimen lähdekoodin ohjelmiston vai suljetun lähdekoodin ohjelmiston?
Avoimen lähdekoodin ohjelmistot, eli open source -ohjelmistot
Open Source ohjelmistot ovat nimensä mukaisesti avoimen lähdekoodin ohjelmistoja, joten kuka tahansa pääsee tuon ohjelmiston koodiin käsiksi ja voi ladata ja asentaa sen ilmaiseksi. Hyviä puolia tässä on se, että jos ohjelmisto on suosittu tai tulee suosituksi, useat tekijät voivat kiinnostua kehittämään ohjelmistolle ns. plugineja eli toiminnallisuuksia. Nämä pluginit yleensä ovat vielä hinnoiltaan varsin huokeita tai vähintäänkin edullisia.
Huono puoli avoimessa lähdekoodissa on se, että kaikilla on pääsy tutkimaan ohjelmiston koodia varsin tarkoin. Avoimen lähdekoodin ohjelmistoista ovat siis kiinnostuneita nekin, joiden tarkoitusperinä eivät ole laillinen liiketoiminta, vaan haavoittuvuuksien löytäminen ja rikollisen hyödyn tavoittelu.
Suurimmille avoimen lähdekoodin ohjelmistoille, kuten Magentolle, WooCommercelle, Prestashopille ja OpenCartille on saatavilla valtavasti plugineja monenlaisiin tarpeisiin. Avoimen lähdekoodin ohjelmistot sinänsä ovat yleensä ilmaisia, mutta sitten taas pluginit ja kaikki tekninen apu maksaa ja teknisen tuen tarve näiden verkkokauppojen kanssa on kuukausittaista.
Avoimen lähdekoodin ja pluginien edullisuuden kääntöpuolena on kuitenkin, että isoa osaa plugineista ei kehitetä valvotusti ja keskitysti, vaikka julkaistavat pluginit seulan läpi kulkevatkin. Avoimen lähdekoodin ohjelmistoihin pääsevät hakkeritkin helpoimmin käsiksi ja tutkimaan, miten ohjelmistoihin voi hyökätä. Yleinen skenaario tällaisten ohjelmistojen kanssa on se, että hakkeri on löytänyt ohjelmistosta haavoittuvuuden, jonka johdosta ohjelmistoon julkaistaan korjauspäivitys. Tämän takia OpenSource-ohjelmistojen päivitys on usein tärkeää ja aikataulukin kriittinen. Korjauspäivitys saatetaan asentaa kiireellä, jonka jälkeen huomataan, että pluginit eivät ole yhteensopivia uuden korjauspäivitetyn ohjelmistoversion kanssa. Kauppiaalla on tällöin kaksi vaihtoehtoa; jatkaa tietoturva riskeeraten vanhalla ohjelmistolla tai jatkaa ohjelmiston päivittämistä ja korjaamista. Useinmiten tähän tarvitaan ulkopuolista apua. Siihen kun lisätään kiirekerroin ja se aika kun kaupasta ei mahdollisesti voida myydä tavaraa, tulee laskun loppusummaksi helposti nelinumeroinen luku jos ei enemmänkin.
Asiantuntijat suosittelevatkin, että vaikka jokin plugin tuntuisi kiinnostavalta ja houkuttelevalta, niin vapaan lähdekoodin ohjelmistossa tulisi käyttää niin vähän plugineja kuin mahdollista, jotta mahdollisesti keskenään risritiidassa olevien palikoiden summa olisi niin vähäinen kuin mahdollista.
Suljetun lähdekoodin ohjelmistot
Suljetun lähdekoodin huonot puolet ovat tavallisesti olleet ns. vendor lockdownin pelko ja pienempien toimittajien osalta myös toimittajan pystyssä pysymisen pelko. Pelko on ainakin suuremmassa mittakaavasta tarkasteltuna ollut aiheellinen kun katsotaan esimerkiksi Valtion Rautateiden projektien läpivientiä ja kuluja. Asiakas sitoutuu siis yhteen toimittajaan, jonka jälkeen hän on tuon ohjelmiston toimittajan hinnoittelun armoilla. Tällaisissa tapauksissa sopimustekstit, etenkin hinnankorotusten osalta on luettava tarkkaan.
Suljetun lähdekoodin tapauksessa asiakas ostaa ohjelmiston toimittajalta, joka sen on kehittänyt ja joka sen kehityksestä vastaa. Ulkopuoliset eivät siis saa ohjelmiston koodia haltuunsa jotta voisivat asentaa sen itselleen tai tutkia FTP-palvelimella sen tiedostoja. Tämä on hyvä juttu ja parempi tietoturvan kannalta olettaen, että ohjelmiston toimittaja on tehnyt ohjelmistonsa alunperin hyvin. Kun yksi toimittaja vastaa ohjelmiston kehityksestä ja myöskin tietoturvan ylläpidosta, on mahdollisissa kriisitilanteissa paljon helpompaa kun käsillä on heti taho, joka on kyseisen koodin asiantuntija ja voi välittömästi reagoida tarpeisiin ja uhkiin.
Suljetun ja avoimen lähdekoodin välimaastosta löytyy hieno, kaikille hyödyllinenkin kompromissi; nimittäin suljetun lähdekoodin ohjelmisto ilman pelkoa vendor lockdown tilanteesta. eCommerce on poikkeuksellinen suljetun lähdekoodin ohjelmisto, sillä lisenssinhaltija omistaa koodin ja saa tehdä sillä mitä tahansa paitsi myydä koodia eteenpäin omanaan. Eli kauppaa saa räätälöittää eCommercella tai kolmansilla osapuolilla tai muokata itse. Turvallinen tilanne, joka tehokkaasti poistaa vendor lockdown -tilanteen syntymisen vaaran.
Kun ohjelmisto on kirjoitettu vielä yleisimmillä kielillä, joita jokainen koodariksi itseään kutsuva osaa (Php, MySql, Javascript, Ajax, Html5 ja Css3), on asiakkaalla valinnan vapaus teettää räätälöitävään ohjelmistoonsa muutoksia vapaalla kilpailutuksella.
Kumman sitten valitsen?
Ohjelmiston valinnassa kokonaisuus ratkaisee ja hankinnassa kannattaa ottaa huomioon ainakin tulevan kolmen vuoden kokonaiskulut. (Viisivuotissuunnitelma voi IT-alalla vähän liioiteltu asioiden muuttuessa niin nopeaan tahtiin) Näihin kuluihin kuuluvat ohjelmiston aloituskustannukset, ylläpito- ja tukikustannukset, sekä ohjelmiston kehityskustannukset. Joissakin ratkaisuissa välitön pääoman tarve on vähäisempi ja kustannuksia kertyy enemmän juoksevista kustannuksista, kaupan kehittämisestä, ylläpidosta ja korjailusta. Toisissa ratkaisussa aloituspääoman tarve on suurempi, mutta ohjelmiston ylläpito on huolettomampaa. Oikeaa tai väärää ratkaisua ei olekaan. Usein merkittävinä valintakriteereinä ovat jo käytössä olevien ohjelmistojen ja hankittavan verkkokaupan yhteensopivuudet ja niiden kustannukset.
– Ville Turkkinen –
Kirjoittaja toimii myyntipäällikkönä ja verkkokauppa-asiantuntijana ProsperCart Oy:ssä.