Verkkokaupan käytettävyys

Esitin tätä kirjoitusta edeltäneessä tekstissäni kysymyksen siitä, miten toteutamme helpommin lähestyttävän ja esimerkiksi verkkokaupan näkökulmasta toimivan sivuston. Eli sellaisen, josta asiakas löytää vaivatta etsimänsä, eikä turhan moni jopa jättäisi ostoksia tekemättä turhautuessaan sivustoon. Kun lähdemme pohtimaan käytettävyyttä, tärkein tutkimuksen kohteemme on käyttäjä ja tämän edesottamukset. Eli kuinka käyttäjä yleensäkin toimii verkossa ja miten hän lukee sivuja. Kysymyksen voisi myös kääntää siten, että miten hän ei lue sivuja. Joka tapauksessa meitä kiinnostaa se, miten suurin osa ihmisistä toimii sivustollamme, jotta voisimme rakentaa ne mahdollisimman hyvin.

Käytettävyyttä ammatikseen tutkivan Steve Krugin mukaan useimmiten olemme siinä uskossa, että käyttäjä lukee huolellisesti sivumme läpi, katsoo kuvat ja lukee jokaisen tekstin. Panostamme sisältöön paljon olettaen, että käyttäjä lukee ja katsoo kaiken, tekstin pituudesta huolimatta. Kuitenkin todellisuudessa käyttäjä vain silmäilee sivuamme ylimalkaisesti etsiessään jotakin tiettyä tietoa. Esimerkiksi mennessäni VR:n sivuille, olen todennäköisesti menossa ostamaan matkalippua. Voin tietysti myös olla menossa vaikkapa tarkistamaan voiko pyörän viedä junaan. Kummassakaan tapauksessa en jää lukemaan etusivulla uutisia tai tutkimaan mitä kaikkea muuta sivuilta löytyy. Silmäilen vain sinne tänne löytääkseni jotain hakemaani asiaan viittaavaa. Mikäli en sitä muutamassa sekunnissa löydä, käännyn hakukentän puoleen. Mikäli hakukenttä ei tuota tulosta, saatan jopa googlettaa tietoa ennemmin, kuin selaisin sivuja läpi järjestelmällisesti.

Verkkokaupan näkökulmasta katsottuna asia onkin niin, että asiakas tulee usein hakukoneen kautta etsiessään tiettyä tuotetta. Hän tekee haun joko tuotenimellä tai tuotteen yleisnimellä. Esim. asiakas, jonka perheeseen on tulossa vauva, saattaisi kirjoittaa hakukoneeseen “turvaistuin” ja valita tuloksista summittain jonkun, ehkä aiemmin tuntemansa kaupan linkin. Jos hän puolestaan tulisi suoraan kaupan sivulle, hän voisi nopeasti silmäillä kategorioita, onko niistä jokin sellainen että sieltä löytyy turvaistuimia tai sitten hän kirjoittaisi ko. termin hakukenttään. Pelkästään tämän päättelyn perusteella voitaisiin todeta, että tärkeimpiä asioita verkkokaupan ulkoasussa ja rakenteessa olisi kategorioiden ja hakukentän sijainti ja käytettävyys. Myös kategorioiden nimet ja kategorioiden lajittelu on erityisen tärkeää.

Hirveän pitkä lista pääkategorioita työntää luotaan, mutta turhan ympäripyöreiksi viilatut ja harvat pääkategoriat voivat myös herättää liikaa kysymyksiä käyttäjässä. Esimerkiksi lastentarvikekaupassa joku voisi nimetä pääkategoriat luovan leikkisästi vaikkapa: Leikkeihin, Liikkeelle ja Lämmikkeeksi. Nämä olisivat turhan ympäripyöreitä vastatakseen kysymykseen: mistä löydän turvaistuimen. Paremmat nimet olisivatkin kenties: Vaunut/rattaat, Turvaistuimet, Lelut, Vaatteet jne. Näiden tulisi olla erillään sivuston muista sivuista, kuten toimitusehdoista, palautelomakkeista, yhteystiedoista jne. Kategoriat olisivat varmaankin länsimaisella, vasemmalta oikealle luettavalla kielellä, viisainta sijoittaa vasemmalle tai ylhäälle. Mutta yhtä tärkeää kuin sijainti on myös näiden graafinen ilme, joka nostaa ne selvästi esille.

Ulkoasun suunnittelun pohjalla on siis hyvä jakaa sisältö tärkeysjärjestykseen, jotta se voidaan esittää myös graafisesti siten, että olennaiset asiat ovat selkeimmin esillä. Tärkeää on myös miettiä omaa tuotevalikoimaa ja sen lajittelua sekä nimeämistä siltä kannalta, mitä asiakas todennäköisesti etsii. Liian leikkisä ja taiteellinen näkemys voi joskus tehdä asiasta liian vaikean. Tärkeysjärjestyksen ja käytettävyyden selvittämiseksi kannattaa tutkia aiheeseen liittyvää kirjallisuutta ja kuunnella muiden kokemuksia. Ei liene myöskään huono idea tehdä asiakaskysely, jossa kysytään asiakkaiden mielipidettä ja kokemuksia käyttökokemuksesta. Tämä tieto on niin arvokasta, ettei jonkun tuotteen arpominen palkkioksi tule kauppiaalle kalliiksi.